torstai 24. maaliskuuta 2011

sinulle vaikka tuhannesti !

http://filmsufi.blogspot.com/2009/11/kite-runner-marc-forster-2007.html
Kite Runner, 2007
Ohjaus: Marc Forster
Käsikirjoitus: David Benioff (elokuvan kässäri), 
Khaled Hosseini(kirjaan perustuva)
Näyttelijät: Khalid Abdalla, 

Elokuva Kite Runner on koskettava tarina kahdesta pojasta, Amirista ja Hassanista. He asuvat Afganistanissa, jossa on meneillään suuria vaarallisia muutoksia. Pojat lennättävät leijoja ja juoksevat niitä etsien. Hassan on koko kaupungin paras leijanhakija, uskollinen ystävä sekä Amirin palvelija. Hassan on urhea pieni poika, mutta joutuu kokemaan jotain hirveintä mitä on mahdollista. Amir näkee tapauksen kulman takaa, mutta ei kerro kenellekkään mitä näki. Poikien ystävyys alkaa rakoilla. Kun Afganistaniin syttyy sota pojat joutuvat eroon toisistaan kokonaan. Amir kasvaa aikuiseksi USA:ssa, mutta saa puhelun jonka mukaan hänen on pelastettava Hassanin poika talibaanien kynsistä. Amir palaa juurilleen, vaaralliseen Afganistaniin.

Elokuva herättää suuria tunteita. Maailma on epäreiluutta täynnä. Se saa ajattelemaan, että jossain oikeasti tapahtuu tuollaisia asioita. Juuri tämän todenmukaisuuden vuoksi elokuva koskettaakin niin kovasti, eikä tunnu lainkaan teennäiseltä. Elokuva on hienosti tehty ja leijakohtaukset tuovat tarinaan jotain sadunomaisuuttakin. 
Jokainen tarvitsisi sellaista ystävää, millainen Hassan oli Amirille. Amirkin ymmärtää tämän ja onkin hienoa katsoa mitä kaikkea Amir on valmis kokemaan hyvittääkseen kuolleelle ystävälleen menneisyyden vääryyksiä. Yksi hienoimmista elokuvista siis. Meillä ainakin istui kaksi liikuttunutta kyynelsilmäistä vosua vierekkäin sohvalla vielä elokuvan lopputekstejä tiiraillessa.

****1/2

We're not fuck-ups.

http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/films/reviews/away-we-go-15-1789196.html
Away We Go, 2009
Ohjaus: Sam Mendes
Käsikirjoitus: Dave Eggers, Vendela Vida 

Away We Go, kertoo hieman yli kolmekyppisestä parista, Burtista (Krasinski) ja Veronasta (Rudolph), joilla on vapaus mennä minne vain, mutta joilla ei ole mitään hajua mikä olisi sitten oikea paikka mennä. Verona on raskaana ja pari alkaa miettiä ovatko he epäonnistujia. Yli kolmekymppisenä pitäisi olla jo asettunut aikuismaiseen elämään, ja hyvänen aika heillä on pahvi-ikkuna !!! Kun vielä ainoat ihmiset, Burtin vanhemmat, lähtevät pois maasta, he päättävät että heidänkin olisi parasta etsiä uusi koti. Tehdään siis lista mahdollisista sosiaalisista verkostoista: Veronan vanha pomo, luonnollinen koti - hippi LN (<3 Maggie Gyllenhaal), vanhoja koulukavereita, Veronan sisko... Matka alkakoon.

Mendes on ohjannut hienoja elokuvia viime aikoina. Revolutionary Road viimeisimpänä, oli huomattavasti raskaampi aihe kuin tämä, mutta aina ei tarvitsekkaan surkutella. Burt ja Verona on aivan super hellyyttävä pari ja heidän keskusteluitaan on ilo seurata. Näyttelijät ovatkin luoneet aivan upean siteen välilleen, josta ei lämpöä puutu. Mendes osaa myös luontevasti vaihtaa tunnelman humoristisesta vakavampaan. Eikä nauruakaan elokuvaa katsoessa voinut välttää. Ihanan hyväntuulinen ja elämää täynnä oleva pätkä! 

Ps. Enkä voinut olla ihailematta Mayan kauneutta ja voeee sitä kiharaa tukkaa !!

****

why not die for an idea..?

http://www.tribute.ca/galleries/the-life-of-david-gale/4189/
The Life of David Gale, 2003
Ohjaus: Alan Parker
Käsikirjoitus: Charles Randolph 

David Gale (Spacey) on filosofian professori, kuolemantuomiota vastustavan ryhmän aktiivijäsen, pienen pojan isä sekä erittäin älykäs mies. Jotain meni pieleen ja nyt hän odottaa kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa Teksasilaisessa vankilassa. Ennen kuolemaansa hän haluaa kertoa tarinansa toimittajalle, ja tähän tehtävään hän huolii ainoastaan Bitsey Bloomin (Winslet). Gale on tuomittu kuolemaan työkaverinsa Constancen murhasta. He molemmat kuuluivat tähän kuolemantuomion vastustus ryhmään ja olivat mys hyvin läheisiä ystäviä. Mies väittää olevansa syytön, mutta todisteet puhuvat muuta. Leffassa hypitään ajasta toiseen varsin sulavasti, kun toisaalla kerrotaan Galen menneisyydestä ja toisaalla seurataan Bitseyn juoksua ajan kanssa, hänen koittaessa todistaa Galen syyttömyys.

Leffan sanoma on selvä. Onko kuolemantuomio oikeutettua? Miten usein syyttömiä tuomitaan kuolemaan? Kate Winslet ei saa ihan tuotua kaikkea potentiaaliaan esiin tässä syyttömän miehen auttajan roolissaan, mutta tekee silti loistavaa työtä jälleen kerran. Laura Linney taas vetää tähän astisista parhaimman roolisuorituksensa (mitä nyt häntä olen elokuvissa nähnyt). Kevin Spaceyn kuolemaansa odottava mies nostaa tunteet pintaan surullisilla tarinoillaan. Harmillisen vähälle huomiolle on tämä elokuva jäänyt, kun ajattelee miten toimiva ja mielenkiintoa ylläpitävä kokonaisuus tämä on.

****

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

I love you big

http://www.list.co.uk/article/17982-fireflies-in-the-garden/
Fireflies in the Garden, 2008
Ohjaus: Dennis Lee
Käsikirjoitus: Robert Frost (runo), Dennis Lee

Fireflies in the Garden-dvd:n kannessa komeili melko lista nimekkäitä näyttelijöitä. Lisäksi elokuva vaikutti poikkeavalta suurten kaupallisten elokuvien seassa. Elokuva on tarina perheestä, jonka diktaattori isä saa muutkin perheenjäsenet huonolle mielelle. Isä Charles (Willem Dafoe) on yliopiston opettaja sekä kirjailija. Joskin ilmeisesti huono sellainen. Ura on jämähtänyt paikalleen, ja aiheuttaa miehelle turhautumista. Huono tekosyy käyttäytymiselleen, mutta syy kuitenkin.

Elokuva rinnastaa menneisyyttä ja nykyhetkeä pyrkien siirtymään samankaltaisista tilanteista toisiinsa (melko kömpelösti mielestäni). Eniten tämän yksinvaltias isän turhautumisesta kärsii hänen poikansa Michael (Cayden Boyd) ja ohessa hänen vaimonsa (Julia Roberts). Nykyhetkessä aikuinen Michael (Ryan Reynolds) matkustaa serkkunsa luo äitinsä valmistujaisiin. Hän on kuin myös kirjailija ja keskellä avioliitto-ongelmia. Samaan aikaan hänen vanhempansa päätyvät kuolonkolariin.

Surutyö repii auki jokaisen syvimmät haavat. Isä tuntuu jatkavan poikansa vainoamista ja poika koettaa tasapainoilla vihan ja sovinnonteon keskellä. Menneisyydestä kertovat hetket saavat katsojan vihaamaan Charles isää ja tekee sovinnon tekemisestä järjettömän tuntuista.

Oikeastaan nimekäs näyttelijäkaarti onkin elokuvan pelastus. Itse tarina ja ohjaajan amatöörimäisyys peittyvät hienojen roolisuoritusten varjolla. Julia Roberts ja Emily Watson vetävät elokuvaa vahvasti suvun naisina ja voih Willem Dafoe ei muuhun rooliin sovikaan kuin hirviö-isäksi. Ryan Reynolds ei ole mikään ehdoton valinta tunneongelmaiseen Michaelin rooliin, mutta hänkin suorittaa roolinsa oksti. Robert Frostin koskettava runo on elokuvan keskiössä ja aiheesta olisi varmasti saatu enemmänkin syvällisyyttä irti, mutta vahvaa amerikkalaista perhedraamaa tämä silti on.

Here come real stars to fill the upper skies,
And here on earth come emulating flies,
That though they never equal stars in size,
(And they were never really stars at heart)
Achieve at times a very star-like start.
Only, of course, they can't sustain the part.
-Robert Frost- 

***

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Aren't you a little old for all this?

http://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/1941-solitary-man-2009
Solitary Man, 2009

Solitary Man, on tarina supliikkimiehestä, jonka elämä on yhtä rallia. Ben Kalmen (Douglas) on autokauppias ja kiireinen mies. Lääkärintarkastuksessa ilmeneet poikkeamatkaan eivät miestä hetkauta. Noh. Kuuden vuoden jälkeen, yritys on kaatunut, avioliitto päättynyt ja mies elää kuin nuori gigolo. Hän tapailee Jordania (Mary Louise Parker), mutta ilmeisesti naisystävän lapsen kanssa ei kannata harrastaa seksiä. Vaikutusvaltainen Jordan heittää miehen viimeisetkin uran muruset viemäriin.

Solitary man on yhdenmiehen show. Elokuva ei anna sivurooleille minkäänlaista mahdollisuutta loistaa. Näinkin nimekkään poppoon yhteistyön olisi luullut tuottavan enemmän. Syvällisyyttä ei vain löydy. Kertoo paljon ettei elokuvasta jäänyt juuri tätä enempää sanottavaa. 

*1/2


eeeeii oo synti eikä häppee syntyy lappiin !


http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Lappi/1194655660808/artikkeli/napapiirin+sankareilla+jo+yli+200+000+katsojaa.html
Napapiirin sankarit, 2010
Ohjaus: Dome Karukoski

Janne (Vatanen) on työtön. Ei oo huvittanu poikaa tehdä oikein mitään. Jannen avovaimo Inari (Tola) alkaa menettää hermonsa saamattoman siippansa kanssa. Janne kun ei onnistu hankkimaan edes digiboxia, jota varten Inari antoi rahatkin valmiiksi. 

Tarinassa kertojana toimii Kapu (Pääkkönen), jonka monologit ei iha vakuuta. Murre kun ei tunnu kovin luontevalta jätkän suusta. Ja oikeastaan murre ei tunnu yhdenkään näyttelijän suusta kovin luontevalta. Mutta. Elokuvan koominen ote ja viittaukseet Odysseiaan huvittavat. Matkaan mahtuu niin myrsky, seireenit, noita ja paha jättiläinen (venäläinen ukko).

Vitsit alittavat rimaa ällö mieshuumorillaan, mutta voiko muuta odottaa kun autonkin rekkari on TIS-51? Kaikesta huolimatta elokuvassa on hyväntuulista suomalaista meinikiä. Hahmot ovat kärjistettyjä suomalaisia juntteja, mutta omalla tavallaan hellyyttäviä, vaeltaessaan läpi harmaan kiven rakkauden ja ennekaikkea ystävyyden vuoksi. Yllättävän hyvää suomalaiseksi siis. 

***

Mama bakes a pie !


http://www.bangitout.com/articles/viewarticle.php?a=2075
Waitress, 2007
Ohjaus: Adrienne Shelly
Käsikirjoitus: Adrienne Shelly
 

Jenna (Russell) on töissä pienessä kylässä piirakka ravintolassa. Ja voi pojat Jenna on hyvä työssään. Piirakat valmistuu kuin liukuhihnalla. Mikään muu ei sitten tunnukkaa sujuvan. Jennan mies on täysin urpo ja kaiken lisäksi hän saa tietää olevansa raskaana tälle ääliöuunolle. Noh, abortti ei ole vaihtoehto, joten lääkäriin ja kuuntelemaan mitä raskaus tuo tulleessaan. Pian Jenna löytääkin itsensä useamminkin kuin olisi tarve tohtori Pomatterin (Fillion) vastaanotolta. 

Jennan elämä tuntuu olevan yhdenihmisen helvetti. Eikä ei toivottu raskaus helpota asiaa lainkaan. Aviomies Earlia voisin henkilökohtaisesti pamauttaa pesäpallomailalla munille. Russel tekee roolinsa hyvin ja muutkin näyttelijät tohottavat rinnalla mukavasti. Elokuva on mustista hetkistään huolimatta niin elämää täynnä, että katsoja alkaa eläytymään Jennan elämään ja Jennan kestohymyn mukana on helppo hymyillä. 

***1/2