Napoleon Dynamite, 2004
Ohjaus: Jared Hess
Napoleon Dynamite on loistokas leffa, joka ilmestymisvuonnaan kahmi melkeinpä kaikki mahdolliset indie-palkinnot. Napoleon on niin järkyttävä luuseri-nörtti, että se jo tekee Napoleonista supercoolin ! Hän asuu kolmekymppisen Kip- veljensä, mummonsa ja Tina- laaman kanssa. Mummolla on salattu rehaus elämä, jonka tuoksinnassa hänen häntäluunsa katkeaa. Ällö lipevä Rico-setä astuu apuun.
Kun Napoleonin ystävä, meksikolainen Pedro asettuu ehdolle koulun puheenjohtajaksi, Napoleon auttaa ystäväänsä vaalikamppanjassa.
Elokuvaa ei kannata ottaa kovin tosissaan. Olenkin huomannut, että parhaiten se toimiikin jäätävässä krapulatilassa. Kaikki elokuvan henkilöt ovat kärjistettyjä hahmoja perinteisestä jenkkikulttuurista. Elokuva kritisoi omalla tavallaan tämän maailman pinnallisuutta. Jon Heder on Napoleonin osaan kuin luotu. Aneeminen puhetapa ja noloimmat kommentit saavat katsojan nauramaan kuollakseen. Muutenkin elokuvan tunnelma on outo, odottava, hykerryttävä ja huvittava. Kokonaisuus on jotain uutta ja omaperäistä, superhauskaa ja toisaalta niin viimeisen päälle älyllä tehty. Luulisin, että elokuva jakaa mielipiteitä, eivätkä kaikki ole tällaisen huumorin ystäviä, mutta minuun tämä uppoaa kuin vaarivainaan valurauta ankkuri !
****1/2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti