It had never occurred to me that our lives, so closely interwoven, could unravel with such speed.

http://www.csmonitor.com/The-Culture/Movies/2010/0924/Never-Let-Me-Go-movie-review

Never Let Me Go, 2010
Ohjaus: Mark Romanek
Käsikirjoittajat: Alex Garland, Kazuo Ishiguro
Pääosanäyttelijät: Keira Knightley, Carey Mulligan and Andrew Garf

Uskomattoman surullinen Never Let Me Go käsittelee ihmisiä eliminä ihan uudenlaisella tavalla.

Kathy (Meikle-Small/Mulligan), Ruth (Purnell, Knightley) ja Tommy (Rowe/Garfield) ovat ystävyskolmikko Hailshamin sisäoppilaitoksessa Englannissa. Oppilaitoksen tehtävänä on kasvattaa lapset terveellisesti ja perinteikkäästi kuuliaisiksi Englannin kansalaisiksi. Oikeastaan millään muulla ei olekaan väliä kuin tuolla terveellisyydellä. Hailshamin lapset eivät yhteiskunnalle ole kuin elinluovuttajia! Heidät on tarkoitettu kasvatettavaksi tarpeeksi vanhoiksi, kunnes tiettyyn "kypsään" ikään tullessaan he muuttavat kyläyhteisöön, josta he siirtyvät omaan loppuunsa. Heiltä viedään elin elimeltä, joilla pelastetaan "oikeita" ihmisiä. Kuitenkin nämä "elimet" Kathy, Ruth ja Tommy tuntevat ihan oikeita tunteita: rakkautta, vihaa, mustasukkaisuutta, pelkoa... He koittavat jopa anoa pelastusta kohtalostaan kuulemansa huhun perusteella, jonka mukaan jos on aidosti rakastunut saa armahduksen.

Kenellä sitten oikeasti on oikeus elämään? Elokuva tunkeutuu syvälle ja saa lähes voimaan pahoin.

Elokuvan rauhallinen kerronta sopii tunnelmaan erinomaisesti. Eikä kyseistä elokuvaa olisi voinutkaan kuvitella muualle kuin harmaaseen Englantiin. Mulligan tekee loistavan roolisuorituksen surullisena ujona Kathynä. Elokuva tekee lähes sanattomaksi koskettavuudellaan. Kuolemaa ei pääse karkuun... mutta että se tulee noin sydäntäraastavasti tekee olon toivottomaksi.

****